Kahdella saman kokonais-IQ:n saaneella voi olla erilaiset vahvuudet. Toinen lukee pitkän tekstin ja jäsentää sen ajatukset helposti, toinen vertailee suuria tietomääriä lyhyessä ajassa. Kognitiivinen profiili näyttää tämän eron.
Kognitiivinen profiili näyttää, mistä kokonais-IQ muodostuu
Kokonais-IQ tiivistää useille kognitiivisille tehtäville yhteisen yleisen tason yhdeksi luvuksi. Kognitiivinen profiili näyttää, millainen kykyjen yhdistelmä tämän tason muodostaa.
Mitattavat osa-alueet vaihtelevat testin mukaan. Tyypillisiä kykyjä ovat seuraavat:
- Kielellinen ymmärtäminen: sanojen merkitysten ja opitun tiedon käyttäminen.
- Joustava päättely: suhteiden ja sääntöjen löytäminen uusista ongelmista.
- Visuospatiaalinen prosessointi: muotojen, sijaintien ja sijoittelun käsittely mielessä.
- Työmuisti: tiedon tilapäinen säilyttäminen ja käyttäminen.
- Prosessointinopeus: vertailun, etsimisen ja kopioimisen nopea ja tarkka toistaminen.
Suomenkielisessä WAIS-IV:ssä joustava päättely ja visuospatiaalinen prosessointi eivät muodosta erillisiä pääindeksejä. Molempiin liittyvät tehtävät sisältyvät visuaaliseen päättelyyn. Testin indeksit selitetään artikkelissa WAIS-indeksien merkitys ja viiden kyvyn suhteet artikkelissa CHC-teoria.
Kognitiivisessa profiilissa erotetaan taso suhteessa samanikäisiin ja vahvuudet suhteessa omiin muihin kykyihin. Prosessointinopeus voi esimerkiksi olla samanikäisten keskiarvon yläpuolella. Jos kielellinen ymmärtäminen ja päättely ovat vielä korkeammalla, prosessointinopeus on silti henkilön omassa profiilissa suhteellisesti matalampi osa-alue.
Oman profiilin matalin kyky ei siis välttämättä ole väestön keskiarvon alapuolella. Saman kokonais-IQ:n saaneista yhdellä kyvyt voivat olla lähellä toisiaan ja toisella korkeimpien ja matalimpien kykyjen ero suuri. Silloin myös tehtävät, joissa vahvuudet pääsevät käyttöön, vaihtelevat.
Kykyerot näkyvät työn, keskustelun ja oppimisen eri vaiheissa
Arjessa kannattaa tarkastella ammattinimikkeen sijaan työssä tehtäviä konkreettisia toimintoja.
Kun kielellinen ymmärtäminen on korkea ja prosessointinopeus suhteellisesti matala, raportin tarkoitus, keskeiset kysymykset ja johtopäätös voivat hahmottua nopeasti. Aikaa kuluu silti numeroiden ja lainausten etsimiseen ja syöttämiseen, muotoilun yhtenäistämiseen ja tarkistuksiin ennen palauttamista. Ymmärtäminen etenee nopeasti, mutta sen muuttaminen valmiiksi työksi vaatii loppuvaiheessa paljon etsimistä, syöttämistä ja tarkistamista.
Kun päättely tai visuospatiaalinen prosessointi on vahvaa mutta työmuisti suhteellisesti heikompi, rakenne ja ratkaisutapa voivat löytyä helposti, jos ehdot ovat näkyvissä paperilla. Suullisesti saadut ehdot tai laskun välitulokset voivat kuitenkin pysäyttää etenemisen, jos kaikki pitää säilyttää pelkästään mielessä. Oppimisessa virhe voi syntyä päässälaskusta tai usean ehdon muistamisesta, vaikka käsitteen vaikeus ei tuottaisi ongelmaa.
Samat työvaiheet avautuvat toiselle helpommin kirjallisena ohjeena, toiselle kuvana. Tätä suhteellista eroa käsitellään artikkelissa Kielellinen ja ei-kielellinen vahvuus.
Erota ymmärtäminen, säilyttäminen, päätöksenteko ja vastaaminen
BrainTypeIQ yhdistää kykyeroja arkeen jakamalla vaikeudet ymmärtämiseen, tiedon säilyttämiseen, päätöksentekoon ja vastaamisen tai työn tuottamisen vaiheeseen. Esimerkiksi kokouksen seuraaminen voi vaikeutua eri kohdissa.
| Vaihe | Mitä käytännössä tapahtuu? | Mitä voi muuttaa? |
|---|---|---|
| Ymmärtäminen | Ammattitermit tai lähtöoletukset ovat vieraita, joten puheenvuorojen merkitys ei yhdisty kokonaisuudeksi. | Jaa aiheet, termit ja aineisto etukäteen. |
| Säilyttäminen | Aiempi kysymys tai keskustelukohta katoaa mielestä seuraavaa puheenvuoroa kuunnellessa. | Kirjaa ydinkohdat ja avoimet asiat yhteisiin muistiinpanoihin. |
| Päätöksenteko | Sisältö on selvä, mutta on vaikea päättää, kannattaako olla samaa mieltä, vastustaa vai kysyä. | Esitä päätöskriteerit ja vaihtoehdot etukäteen. |
| Vastaaminen | Kokouksen jälkeen ajatuksen voisi kirjoittaa, mutta keskustelu etenee ennen kuin sen ehtii sanoittaa. | Valmistele puheenvuoron ydinkohdat ja täydennä chatissa tai kirjallisesti kokouksen jälkeen. |
Pelkkä kokousten kokeminen vaikeiksi ei vielä kerro, mitä kannattaa muuttaa. Kognitiivinen profiili auttaa rajaamaan todennäköisesti kuormittavan vaiheen, minkä jälkeen tarkistetaan, mitä todellisessa tilanteessa tapahtuu. Aikarajat, keskeytykset ja samanaikaiset tehtävät voivat muuttaa kuormituksen painopistettä samalla ihmisellä.
Käytä vahvuuksia helpottamaan kuormittavaa työvaihetta
Kognitiivisesta profiilista on käytännön hyötyä, kun vahvalla kyvyllä rakennetaan tukea vaikeampaan työvaiheeseen.
Jos kielellinen ymmärtäminen on vahvaa mutta vertailu ja tietojen syöttäminen vievät aikaa, määrittele etukäteen luokittelukriteerit, valmistumisen ehdot ja vakiotekstit. Tallenna ne valmiiksi vaihtoehdoiksi ja mallipohjiksi. Silloin vahvaa kielellistä ymmärtämistä ei tarvitse käyttää samaan päätökseen uudelleen jokaisessa tapauksessa. Nopeutta vaativassa vaiheessa riittää valinta ja syöttäminen.
Jos päättely tai visuospatiaalinen prosessointi on vahvaa mutta usean ehdon säilyttäminen vaikeaa, kuvaa järjestys ja riippuvuudet kaaviona tai vuokaaviona. Merkitse välitulokset ja työskentelyn nykyinen vaihe näkyviin. Voit käyttää rakenteiden löytämisen vahvuutta ja samalla vähentää tiedon määrää, joka on pidettävä pelkästään mielessä.
Harjoittele tarvittavaa taitoa suoraan. Vähennä säilyttämiseen ja vertailuun kasautuvaa kuormitusta muistiinpanoilla, tarkistuslistoilla, mallipohjilla ja työn jakamisella vaiheisiin. Näin keinot kohdistuvat suoraan todelliseen tehtävään sen sijaan, että kaikki odotukset asetettaisiin matalamman osa-alueen yleiseen harjoittamiseen.
BrainTypeIQ näyttää yhdeksän testiosion perusteella kokonais-IQ:n ja viiden osa-alueen kognitiivisen profiilin. Tuloksen saatuasi voit käyttää BrainTypeIQ-raportin lukuopasta ja yhdistää osa-alueiden erot työn tai oppimisen vaiheisiin.