Mitä kielellinen ja ei-kielellinen vahvuus tarkoittavat?
Kielellinen ja ei-kielellinen vahvuus kuvaavat sitä, kumpi on henkilön omassa profiilissa suhteellisesti vahvempi: sanoja käyttävät tehtävät vai muotoja, sijoittelua ja visuaalisia sääntöjä käsittelevät tehtävät.
- Kielellinen vahvuus näkyy sanojen merkitysten hahmottamisessa, tiedon mieleen palauttamisessa, yhteisten käsitteiden jäsentämisessä ja ajatusten selittämisessä sanoin.
- Ei-kielellinen vahvuus näkyy muotojen purkamisessa ja kokoamisessa, suuntien ja sijaintisuhteiden käsittelyssä sekä sääntöjen löytämisessä visuaalisista kuvioista.
Vahvuudella voidaan tarkoittaa sekä korkeaa tasoa suhteessa samanikäisiin että suhteellista vahvuutta omiin muihin kykyihin verrattuna. WAIS ei luokittele ihmistä kielelliseen tai ei-kielelliseen tyyppiin, vaan eroa luetaan indeksien ja osatestien pisteistä.
Kielellisen vahvuuden piirteet
Kielellisen vahvuuden ydin on sanaston, tietojen ja käsitteiden käyttäminen ymmärtämiseen ja selittämiseen. Puhumisen määrä tai lukemisen nopeus ei yksin kuvaa sitä.
- Useista esimerkeistä löydetään yhteinen piirre ja tiivistetään se yhteen virkkeeseen.
- Epäselvä termi määritellään, jotta keskustelijat puhuisivat samasta asiasta.
- Aiemmin opittu tieto yhdistetään nykyiseen ongelmaan.
- Päätöksen perusteet tai työvaiheet sanoitetaan, jolloin puuttuva ehto on helpompi huomata.
Työssä ja oppimisessa tämä näkyy esimerkiksi pitkän aineiston ydinkysymysten poimimisessa, monimutkaisen sisällön järjestelmällisessä selittämisessä tai kuvan ja käytännön esimerkin jäsentämisessä nimien ja ehtojen avulla. Kyvyn sisältöä käsitellään artikkelissa Kielellinen ymmärtäminen ja kiteytynyt älykkyys eli Gc.
Ei-kielellisen vahvuuden piirteet
Ei-kielellisen vahvuuden ydin on rakenteen hahmottaminen muodot ja sijaintisuhteet mielessä säilyttäen sekä suhteiden löytäminen visuaalisesta aineistosta.
- Valmis muoto jaetaan osiin ja hahmotetaan, miten se rakentuu.
- Piirrosta verrataan oikeaan esineeseen, tasokuvaa kolmiulotteiseen muotoon tai eri kulmista esitettyjä kuvia toisiinsa.
- Näytön tai sivun sijoittelusta hahmotetaan hierarkia ja yhteen kuuluvat asiat.
- Kuvaajien tai kuvioiden muutoksista löydetään sääntö.
Ei-kielelliseen puoleen kuuluvat muotojen, suuntien ja sijoittelun visuospatiaalinen prosessointi eli Gv sekä uusien suhteiden ja sääntöjen joustava päättely eli Gf. Toisella erityinen vahvuus on muodoissa ja sijoittelussa, toisella sääntöjen löytämisessä. Siksi ei-kielellisen vahvuuden sisältö tarkentuu osatesteistä.
Miten eroa luetaan WAIS-tuloksista?
WAIS-III:ssa kielellinen IQ (VIQ) ja suoritus-IQ (PIQ) antavat yleiskuvan kielellisestä ja ei-kielellisestä puolesta. Suomenkielisessä WAIS-IV:ssä vastaavia keskeisiä vihjeitä antavat kielellisen ymmärtämisen indeksi (VCI) ja visuaalisen päättelyn indeksi (PRI). Yhdysvaltain WAIS-5:ssä PRI:hin sisältyneet visuospatiaalinen prosessointi ja joustava päättely erotettiin visuospatiaaliseksi indeksiksi (VSI) ja joustavan päättelyn indeksiksi (FRI). Muutokset selitetään artikkelissa WAIS-IV:n ja WAIS-5:n erot.
Omasta WAIS-IV-raportista kannattaa katsoa VCI:n ja PRI:n piste-eron lisäksi eron tilastollinen merkitsevyys, sen yleisyys vertailuryhmässä eli base rate sekä indeksien sisäiset osatestitulokset. Jos PRI:n Kuutiotehtävien ja Matriisipäättelyn tulokset eroavat, voidaan tarkastella, ovatko muodot ja sijoittelu vai sääntöjen löytäminen vahvempia. Indeksien rakenne kuvataan artikkelissa WAIS-indeksien merkitys.
Miten vahvuuksia voi käyttää työssä ja oppimisessa?
Samaan työhön sisältyy sekä ehtojen jäsentämistä sanoilla että rakenteen tarkistamista kuvien tai oikeiden esineiden avulla. Ammattinimikkeen sijaan on käytännöllisempää tarkastella, missä työvaiheessa ymmärtäminen ja tekeminen etenevät helpoimmin.
| Vaihe | Kielellisen vahvuuden käyttäminen | Ei-kielellisen vahvuuden käyttäminen |
|---|---|---|
| Tiedon vastaanottaminen | Ehdot hahmotetaan tekstistä, keskustelusta, määritelmistä tai työohjeesta. | Rakenne hahmotetaan piirroksesta, valmiista esimerkistä, käytännön näytöstä tai sijoittelusta. |
| Jäsentäminen | Kysymykset, perustelut ja ehdot kirjoitetaan tekstiksi tai luetteloksi. | Suhteet, järjestys ja hierarkia esitetään kaaviona, taulukkona tai sijoitteluna. |
| Lopputuloksen tuottaminen | Tehdään vaatimusmäärittely, selittävä teksti tai suullinen esitys. | Tehdään havainnekuva, asettelu, prosessikaavio tai pienoismalli. |
Jos esimerkiksi pelkän kuvan suhteita on vaikea seurata, ne voi sanoittaa: ”Kun A kasvaa, B pienenee.” Jos pitkän tekstin rakenne on epäselvä, ehdot ja johtopäätökset voi sijoittaa kahden sarakkeen taulukkoon. Käytä vahvaa esitystapaa ymmärtämisen apuna ja palaa lopuksi tehtävän edellyttämään tekstiin, kuvaan tai käytännön toimintaan.
BrainTypeIQ näyttää kielellisen ymmärtämisen (Gc), visuospatiaalisen prosessoinnin (Gv) ja joustavan päättelyn (Gf) erikseen. Näin kielellisen ja ei-kielellisen puolen yleinen ero tarkentuu tiedoksi siitä, mikä käsittely on erityisen vahvaa.