WAIS-tuloksissa FSIQ kertoo yleisestä tasosta ja neljän indeksin erot onnistumista tukevista sekä kuormitusta lisäävistä olosuhteista.
Osatestit ja tutkimuksen aikaiset havainnot auttavat selvittämään, mistä erot syntyvät. WAIS-tulosten tulkinnan ydin on yhdistää piste-erot olosuhteisiin, jotka muuttavat suoriutumista työssä, opiskelussa ja keskusteluissa.
FSIQ kertoo yleisestä kykytasosta
FSIQ eli kokonaisälykkyysosamäärä on useita kognitiivisia osa-alueita yhdistävä tulos. Sen asteikon keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15, ja se kuvaa yleistä älyllistä tasoa suhteessa samanikäisiin.
Tulosraportin persentiili kertoo sijoittumisesta samanikäisten joukossa. Luottamusväli esittää pisteiden vaihteluvälin, jossa on huomioitu mittausvirhe. FSIQ:hun kuuluu tämä vaihteluväli: se ei ole täysin kiinteä pisteluku.
Pelkkä FSIQ ei kuitenkaan näytä, millaisissa tehtävissä kyvyt pääsevät parhaiten käyttöön ja mitkä olosuhteet lisäävät kuormitusta. Tätä kuvaavat neljä indeksiä. Kokonaistulosta käsitellään tarkemmin artikkelissa Mitä FSIQ tarkoittaa?.
Neljän indeksin erot näyttävät onnistumista tukevat ja kuormittavat olosuhteet
VCI:tä eli kielellistä ymmärtämistä, PRI:tä eli visuaalista päättelyä, WMI:tä eli työmuistia ja PSI:tä eli prosessointinopeutta voi tarkastella kahdella tavalla: suhteessa samanikäisiin ja suhteessa henkilön muihin indekseihin. Mitattavat kyvyt kuvataan artikkelissa WAISin neljän indeksin merkitys.
Oletetaan esimerkiksi, että PSI on 95 ja muut indeksit noin 120. PSI on samanikäisiin verrattuna keskimääräinen, mutta henkilön omassa profiilissa suhteellisesti matala. Visuaalisen tiedon etsiminen ja käsin työskentely aikarajassa voivat silloin rajoittaa ymmärtämisen ja päättelyn vahvuuksien hyödyntämistä.
Indeksien erot eivät siis kerro vain siitä, mikä kyky on korkea tai matala. Ne kuvaavat myös, miten saman ihmisen suoriutuminen muuttuu tehtävän ehtojen mukana.
Jos lausunnossa analysoidaan indeksien välisiä eroja, tilastollinen merkitsevyys kertoo, kuinka vaikea ero on selittää pelkällä mittausvirheellä. Esiintyvyys puolestaan kertoo, kuinka usein vastaava ero havaitaan normiryhmässä. Nämä tiedot täydentävät kuvaa profiilin erojen varmuudesta ja harvinaisuudesta.
Osatestit ja tutkimuksen aikaiset havainnot täsmentävät erojen syitä
Neljä indeksiä kuvaavat osa-alueiden välisiä eroja. Osatestit näyttävät tarkemmin, korostuiko ero esimerkiksi visuaalisessa etsinnässä, kuullun tiedon säilyttämisessä, kirjoittamisessa tai aikarajassa työskentelyssä. Osatestien standardipisteiden keskiarvo on 10 ja keskihajonta 3. Niiden asteikko on siis eri kuin FSIQ:n ja indeksien, joiden keskiarvo on 100.
Esimerkiksi PSI:n sisällä merkkien etsiminen ja vertailu vaatii erilaista käsittelyä kuin merkkien jatkuva kirjoittaminen mallin mukaan. Jos vain jälkimmäisen tehtävän pistemäärä on matala, tulkinnan ei tarvitse jäädä toteamukseen ”prosessointinopeus on matala”. Sen sijaan voidaan tarkastella, kasvoiko kuormitus nimenomaan kirjoittamista ja tiettyjen työvaiheiden noudattamista vaativissa olosuhteissa.
Jos WMI on henkilön omassa profiilissa matala, peräkkäin kuultu tieto katoaa helposti tutkimuksen aikana ja useiden suullisten ohjeiden muistaminen on vaikeaa myös arjessa, käytännön keinoja ovat ohjeiden antaminen yksi kerrallaan ja ydinasioiden kirjaaminen. Jos PSI on suhteellisesti matala mutta aika loppuu helposti kesken, vaikka vastaukset ovat tarkkoja, voidaan selvittää, auttavatko pidempi työskentelyaika tai toisenlainen vastaustapa hyödyntämään kykyjä paremmin.
Palautteessa keskeistä on piste-eron lisäksi se, missä tutkimuksen aikaisessa toiminnassa ero näkyi ja missä arjen tilanteissa sama ilmiö toistuu. Profiilin yhdistämistä elämään käsitellään artikkelissa Kognitiivisen profiilin perusteet.