IQ-profiilin erot liittyvät myös neurokehityksellisiin piirteisiin
Kun vahva ymmärtäminen tai päättely yhdistyy tiedon säilyttämisen, siirtymisten, aikarajassa työskentelyn tai loppuun saattamisen vaikeuteen, on helpompi ymmärtää kokemusta: ”Vaikeat asiat onnistuvat, mutta arjen tehtävät sujuvat epätasaisesti.”
Ryhmien keskiarvoissa autismikirjolla prosessointinopeus on päättelyä matalampi ja ADHD:ssa työmuisti hieman matalampi (WAIS-IV:n ja WISC-V:n meta-analyysi). Eroja käsitellään tarkemmin artikkeleissa ADHD:n kognitiivinen profiili ja Autismikirjon kognitiivinen profiili.
Kykyerot ovat yleisiä myös väestössä laajemmin. WAIS-IV:n standardointiaineistossa yli 70 prosentilla oli vähintään yksi indeksi, joka poikkesi tilastollisesti merkitsevästi henkilön omasta neljän indeksin keskiarvosta. Neurokehityksellisten piirteiden kannalta keskeistä ei ole erojen olemassaolo vaan se, minkä arjen vaiheen sujuvuuteen kykyero vaikuttaa.
Miksi vaativa tehtävä onnistuu mutta arjen tehtävistä suoriutuminen vaihtelee?
Sisällön ymmärtäminen ja sen toteuttaminen arjessa loppuun asti vaativat erilaista käsittelyä.
| Vaihe | Mitä tarvitaan? | Miten ero voi näkyä? |
|---|---|---|
| Ymmärtäminen ja päättely | Sanojen merkityksen ja ongelman rakenteen hahmottaminen. | Monimutkaisen selityksen ymmärtäminen ja ratkaisun keksiminen onnistuvat. |
| Säilyttäminen ja päivittäminen | Tavoitteen, ehtojen ja välitulosten pitäminen mielessä. | Suullisia ohjeita tai työn ehtoja unohtuu kesken tekemisen. |
| Siirtyminen ja jatkaminen | Palaaminen alkuperäiseen tavoitteeseen keskeytyksen tai muutoksen jälkeen. | Nykyinen vaihe tai seuraava toiminto katoaa keskeytyksen jälkeen. |
| Käsittely ja tuottaminen | Etsiminen, vertaaminen ja kirjoittaminen määräajassa. | Sisältö on selvä, mutta syöttäminen tai tarkistaminen ei valmistu ajoissa. |
| Loppuun saattaminen | Suunnitelman muistaminen, tarkistaminen ja palauttaminen. | Sisältö on valmis, mutta tehtävä ei etene palautukseen asti. |
Vaativa suunnittelutehtävä tai koetehtävä voi antaa mahdollisuuden keskittyä yhteen asiaan ja käyttää ymmärtämistä tai päättelyä pitkään. Kululasku tai koulun palautettava tehtävä taas edellyttää määräajan muistamista, tarvittavien asioiden kokoamista, sääntöjen tarkistamista, tietojen syöttämistä ja lopuksi palauttamista.
Näennäinen vaikeiden ja helppojen asioiden ristiriita selittyy sillä, että helpolta näyttävä arjen tehtävä sisältää monta vaihetta, joiden toteuttaminen on henkilölle epätasaista.
WAIS-indeksit auttavat tarkastelemaan ymmärtämistä, päättelyä, työmuistia ja prosessointinopeutta. Aloittamiseen, siirtymisiin, ajanhallintaan ja loppuun saattamiseen liittyy myös toiminnanohjausta, jota IQ-indeksit eivät kata kokonaan. Työn vaiheita eritellään artikkelissa Miksi työ ei etene, vaikka ymmärrät asian?.
Vahvat kyvyt voivat tehdä vaikeuksista huomaamattomia
Vahvaa ymmärtämistä ja päättelyä käytetään myös kuormittavien vaiheiden tukena. Kuulematta jääneen kohdan voi päätellä asiayhteydestä. Työvaiheen voi rakentaa joka kerta uudelleen toimintaperiaatteesta sen sijaan, että muistaisi sen. Keskustelun voi jäsentää tietoisiksi säännöiksi tai valmiiksi repliikeiksi.
Korkean IQ:n ADHD-aikuisilla toiminnanohjaus voi olla väestön normeihin verrattuna keskimääräistä mutta heikompaa kuin yhtä korkean IQ:n verrokkiryhmässä. Korkea kyky voi nostaa suorituksen keskimääräiseksi poistamatta itse vaikeutta. Silloin tarvittava aika ja väsymys jäävät ulkopuoliselta helposti huomaamatta. Aikarajojen, samanaikaisten tehtävien, äkillisten muutosten ja väsymyksen yhdistyessä tuki ei enää riitä, eikä kerran onnistunutta suoritusta pysty toistamaan tasaisesti. Myös 2E:ssä korkea kyky ja neurokehitykselliset tai oppimisen vaikeudet voivat peittää toisensa.
Ympäristön odotukset rakentuvat usein niihin tilanteisiin, joissa vahva kyky näkyy. Jos monimutkaista sisältöä ymmärtävä ihminen epäonnistuu palautuksissa, tavaroiden muistamisessa tai vakiotehtävissä, tilanne voidaan tulkita tekemättä jättämiseksi tai liian vähäiseksi huolellisuudeksi.
Jos suullisten ohjeiden kirjoittaminen vähentää unohtumisia, määräaikojen asettaminen välivaiheille auttaa valmistumaan tai samanaikaisen tekemisen vähentäminen parantaa tarkkuutta, kannattaa tarkastella motivaation sijaan kyseisissä oloissa kuormittuvaa työvaihetta.
Arvioinnissa tarkastellaan piste-erojen lisäksi arjessa näkyvää eroa
Neurokehityksellisten häiriöiden arvioinnissa verrataan jäsennellyssä testitilanteessa näkyvää kykyä siihen, mitä ihminen pystyy toteuttamaan arjessa tasaisesti.
| Tieto | Mitä siitä selviää? |
|---|---|
| WAIS ja muut älykkyystestit | Yleinen kykytaso, osa-alueiden vahvuudet ja heikkoudet sekä ajan käyttö ja virheiden laatu testissä. |
| Kehityshistoria ja tiedot useista ympäristöistä | Milloin vaikeudet alkoivat ja miten ne jatkuvat kotona, koulussa tai työssä. |
| Arjen toimintataitojen mittarit, arviot ja haastattelut | Mitkä toiminnot vaihtelevat, millaisia tukikeinoja käytetään ja miten olosuhteet vaikuttavat. |
Hyvin järjestetty testitilanne voi tuoda kyvyt esiin, vaikka keskeytyksiä ja useita määräaikoja sisältävä arki ei suju samoin. Siksi testituloksiin yhdistetään kehityshistoriaa ja tietoa eri ympäristöistä, arjen toimintataitoja ja testin aikana tehtyjä havaintoja.
Myöskään WAIS-piste-eroa ei määritellä suureksi yhdellä yleisellä säännöllä, kuten ”vähintään 15 pistettä”. Käytetään toteutetun testiversion kriittisiä arvoja ja erojen yleisyyttä kuvaavia base rate -tietoja. Raportista tarkistettavat asiat selitetään artikkelissa WAIS-tulosten lukeminen.
IQ-profiilin merkitys arvioinnissa on auttaa tunnistamaan, millä kyvyllä vaikeutta tuetaan, mihin vaiheeseen kuormitus keskittyy ja milloin käytetty tuki ei enää riitä. Näistä havainnoista muodostetaan konkreettiset tukikeinot ja onnistumista tukevat olosuhteet. Kykyerojen yhdistämistä työhön, keskusteluihin ja oppimiseen käsitellään artikkelissa Kognitiivisen profiilin perusteet.