IQ kertoo yleisestä kykytasosta ja kykyjen välisistä eroista
Useita kykyjä mittaavassa IQ-testissä kokonais-IQ ja kognitiivinen profiili kertovat eri asioista.
| Tulos | Mitä se kertoo? |
|---|---|
| Kokonais-IQ | Erilaisille tehtäville yhteisestä oppimisen, ymmärtämisen ja päättelyn yleisestä tasosta |
| Kognitiivinen profiili | Kielellisen ymmärtämisen, päättelyn, visuospatiaalisen prosessoinnin, työmuistin ja prosessointinopeuden vahvuuksista ja heikkouksista |
Kokonais-IQ tiivistää yhteen lukuun sen, kuinka hyvin ihminen pystyy ymmärtämään, oppimaan ja ratkaisemaan erilaisia tehtäviä. Yli 100 000 osallistujan tulokset yhdistäneessä meta-analyysissä älykkyydellä oli melko vahva yhteys koulumenestykseen: korrelaatiokerroin oli 0,54. Kokonais-IQ on siis hyödyllinen oppimisen, ymmärtämisen ja päättelyn yleisen tason mittari. Kokonaistuloksen merkitystä käsitellään tarkemmin artikkelissa Mitä FSIQ tarkoittaa?.
Kun työskentelyä tai opiskelua haluaa sovittaa itselleen sopivaksi, eri kykyjen pisteet tuovat tärkeää lisätietoa. Kahdella ihmisellä voi olla sama kokonais-IQ, vaikka toisen kyvyt olisivat tasaisia ja toisen profiilissa olisi suuria eroja. Silloin myös olosuhteet, joissa he onnistuvat parhaiten, ovat erilaiset.
Sama IQ, erilaiset onnistumisen edellytykset
Jos kielellinen ymmärtäminen ja päättely ovat vahvoja mutta työmuisti suhteellisesti heikompi, monimutkaisen asian voi ymmärtää hyvin. Silti osa tiedoista saattaa unohtua, kun vastuuhenkilöt, määräajat ja ehdot annetaan suullisesti samalla, kun tehtävää pitäisi jo tehdä. Jos prosessointinopeus on suhteellisesti heikompi, rauhassa tehty analyysi voi olla laadukasta, mutta nopeita vastauksia tai jatkuvaa tietojen syöttämistä vaativat tehtävät heikentävät suoriutumista.
Vastaavasti ihminen, jolla visuaalinen päättely on vahvaa ja kielellinen ymmärtäminen suhteellisesti heikompaa, voi hahmottaa kokonaisuuden nopeammin valmiin esimerkin tai kuvan avulla kuin abstraktista suullisesta selityksestä. Näitä kykyjen yhdistelmiä avaa kognitiivisen profiilin perusteita käsittelevä artikkeli. Ymmärtämisen ja päättelyn sekä tiedon mielessä pitämisen ja aikarajassa käsittelyn välistä eroa kuvaavat myös GAI ja CPI.
Tulosta kannattaa yhdistää arkisiin tilanteisiin, joissa piste-erot näkyvät käytännössä. Suullisista ohjeista jää osia pois, mutta kirjallisilla ohjeilla työ sujuu. Aikarajan poistaminen parantaa laatua. Valmis esimerkki nopeuttaa aloittamista. Tällaiset toistuvat erot kertovat olosuhteista, joissa omat kyvyt pääsevät parhaiten käyttöön.
Tuloksen avulla voi parantaa työskentelyn ja oppimisen olosuhteita
Tuloksen avulla työn ja opiskelun voi järjestää niin, että nykyiset vahvuudet pääsevät käyttöön eikä kuormitus kasaannu suhteellisesti heikommille osa-alueille.
Työssä suullisesti annettujen ehtojen kirjaaminen vähentää tarvetta pitää kaikki tiedot mielessä tekemisen aikana. Opiskelussa asian ymmärtämistä ja tehtävien ratkaisemista aikarajassa voi harjoitella erikseen. Näin ymmärtämisen taito ja käsittelyn nopeus eivät sekoitu toisiinsa.
Työmuistiharjoittelu voi parantaa suoriutumista harjoiteltuja tehtäviä muistuttavissa tehtävissä, mutta laaja-alaista siirtovaikutusta älykkyyteen tai luetun ymmärtämiseen ei ole todettu. Sen sijaan kognitiivinen ulkoistaminen, kuten muistiinpanojen ja muistutusten käyttö, vähentää tilanteessa tarvittavaa muistikuormaa. Tuloksen saa nopeammin hyötykäyttöön parantamalla onnistumisen edellytyksiä kuin odottamalla kykyjen muuttumista.
BrainTypeIQ:n tuloksen muuttamista konkreettisiksi toimintatavoiksi käsitellään artikkelissa IQ-profiilin tulkinta.
Mittaa kokonais-IQ ja viisi kognitiivista osa-aluetta BrainTypeIQ:lla