IQ 100 tarkoittaa kaikissa ikäryhmissä oman ikäryhmän keskiarvoa
WAISin ja muiden vastaavien testien IQ on standardipistemäärä, joka kuvaa sijoittumista samanikäisten ryhmässä. IQ 100 tarkoittaa keskiarvon lähelle sijoittumista niin 20- kuin 70-vuotiaana.
WAIS-IV:ssä osatestien raakapisteet muunnetaan ikäkohtaisiksi standardipisteiksi, joista lasketaan indeksit ja kokonaisälykkyysosamäärä eli FSIQ. Siksi saman osatestin samat raakapisteet voivat muuntua eri standardipisteiksi eri ikäryhmissä.
Sama ikään suhteutettu IQ ei siis tarkoita, että nuori ja vanhempi aikuinen vastaisivat yhtä moneen tehtävään oikein tai käsittelisivät saman määrän tietoa. IQ kuvaa suorituksen sijaintia omassa ikäryhmässä, ei raakatulosta sellaisenaan. Pisteiden ja sijoittumisen suhdetta käsitellään artikkelissa IQ-pisteiden merkitys.
Ikään liittyvä muutos vaihtelee kyvystä toiseen
Älykkyys ei laske kokonaisuutena samalla nopeudella, vaan kognitiivisen profiilin tasapaino muuttuu. Noin 30 kognitiivista tehtävää tarkastelleessa tutkimuksessa eri tehtävissä paras suoritustaso saavutettiin eri iässä: osassa teini-iän lopulla, osassa vasta 60–69-vuotiaana. Kaikelle älykkyydelle yhteistä huippuikää ei löytynyt.
| Kyky | Tyypillisissä tehtävissä havaittu vahvin vaihe | Keskimääräinen muutos sen jälkeen |
|---|---|---|
| Prosessointinopeus (Gs) | Teini-iän lopulla ja hieman yli 20-vuotiaana | Alkaa usein heikentyä jo varhain aikuisuudessa. |
| Joustava päättely (Gf) | 20–29-vuotiaana | Uusien sääntöjen ja suhteiden käsittely heikkenee vähitellen. |
| Visuospatiaalinen prosessointi (Gv) | 20–29-vuotiaana | Heikkenemistä näkyy kääntämistä, tilasuhteita ja rakentamista vaativissa tehtävissä. |
| Työmuisti (Gwm) | Hieman alle ja yli 30-vuotiaana | Heikkenee herkemmin, kun säilyttämiseen liittyy käsittelyä tai päivittämistä. |
| Kielellinen ymmärtäminen ja kiteytynyt älykkyys (Gc) | 50–69-vuotiaana | Vahvistuu pitkälle keski-ikään ja sen yli; lasku alkaa myöhemmin. |
Taulukon ikävaiheet kuvaavat tyypillisissä tehtävissä havaittuja tuloksia, eivät kullekin kyvylle yhtä kiinteää huippuikää.
Nopeus, uusi päättely ja tiedon käsittely muuttuvat melko varhain
Prosessointinopeuden eli Gs:n muutos näkyy aikaisemmin useista vaihtoehdoista valitsemisessa, vertailussa ja merkkien yhdistämisessä kuin pelkässä yksinkertaiseen signaaliin reagoimisessa. Kun lyhyessä ajassa pitää käsitellä paljon kohtia, valmiiksi saatu määrä voi vähentyä, vaikka sisältö ymmärrettäisiin tarkasti.
Myös joustava päättely eli Gf heikkenee vähitellen nuoren aikuisuuden jälkeen. Muutos näkyy esimerkiksi uuden tehtävän sääntöjen löytämisessä ja useiden ehtojen samanaikaisessa vertailussa.
Työmuistissa eli Gwm:ssä heikkeneminen näkyy herkemmin järjestyksen kääntämistä, uudelleen järjestämistä tai päivittämistä vaativissa tehtävissä kuin tiedon lyhytaikaisessa säilyttämisessä sellaisenaan. Visuospatiaalisessa prosessoinnissa eli Gv:ssä muutosta näkyy pelkän muodon erottelun lisäksi muotojen mielessä kääntämisessä, kokonaisuuden muodostamisessa osista ja useiden sijaintisuhteiden käsittelyssä.
Sanasto ja tiedot vahvistuvat usein pitkälle keski-ikään ja sen yli
Kiteytynyt älykkyys tarkoittaa oppimisen ja kokemuksen tuoman sanaston, yleistiedon ja käsitteiden käyttämistä ymmärtämiseen ja selittämiseen. Tietoa kertyy myös aikuisena, joten sen ikään liittyvä kehitys eroaa prosessointinopeudesta ja joustavasta päättelystä.
18–89-vuotiaiden sanastoa tutkittaessa useiden sanastotehtävien tulokset paranivat noin 64–66 vuoden ikään asti ja alkoivat sitten laskea. Myös kiteytyneet kyvyt kokonaisuutena vahvistuvat keskimäärin noin 60 vuoden ikään ja sen yli.
Keski-iästä eteenpäin sanasto ja kertynyt tieto säilyvät siksi keskimääräisessä profiilissa suhteellisesti vahvempina kuin nopea käsittely ja uusien ongelmien ratkaiseminen. Prosessointinopeuden muutos on syytä erottaa koko älykkyyden heikkenemisestä: sijoittuminen samanikäisten joukossa ja omien kykyjen keskinäinen tasapaino kertovat eri asioista.
Myös BrainTypeIQ:n japaninkielisessä versiossa Gf:n, Gv:n, Gwm:n ja Gs:n pisteissä huomioidaan kunkin osa-alueen aineistossa havaitut ikään liittyvät suoritustrendit.