Normituksessa testiosion raakapisteet muunnetaan sijainniksi vertailuryhmässä, jotta niitä voidaan verrata IQ-asteikolla. BrainTypeIQ:n japaninkielisen version vertailuperustana on 841 ensimmäisen suorituksensa loppuun tehneen osallistujan aineisto, johon suoritukset valittiin yhtenäisin analyysiehdoin.
Suomenkielisessä versiossa käytetään tällä hetkellä japaninkielisen version pohjalta mukautettua alustavaa pisteytystä. Keräämme parhaillaan aineistoa.
Yli 2 000 loppuun tehdystä suorituksesta valittiin 841 osallistujan vertailuaineisto
Japaninkieliseen versioon oli kertynyt yli 2 000 loppuun tehtyä suoritusta. Mukana oli kuitenkin uusintasuorituksia sekä suorituksia, joissa tehtävät tai pisteytysehdot erosivat nykyisistä.
Siksi vastausten tiedot, suoritushistoria, käytetyt tehtävät ja pisteytysehdot tarkistettiin. Analyysi rajattiin 841 osallistujaan, jotka olivat tehneet nykyiset yhdeksän testiosiota ensimmäistä kertaa loppuun samoilla ehdoilla. Näiden osallistujien raakapistejakaumista muodostettiin vertailuperusta kaikille yhdeksälle testiosiolle.
Samaa 841 osallistujan aineistoa käytettiin myös BrainTypeIQ:n reliabiliteetin analyysissä.
BrainTypeIQ:n japaninkielisen version IQ ja persentiili kuvaavat suhteellista sijoittumista näiden ensimmäisen suorituksensa loppuun tehneiden joukossa. IQ-tulosten 100, 120 ja 130 suhde persentiileihin auttaa tulkitsemaan sijoittumista tällä yhteisellä asteikolla.
Normitus muuntaa raakapisteet vertailukelpoiseksi IQ:ksi
Vaikka kahdessa testiosiossa ratkaisisi oikein 20 tehtävää, tulokset eivät välttämättä kuvaa samaa kykytasoa. Tehtävien määrä, vaikeus ja vertailuryhmä voivat olla erilaiset. Siksi kunkin yhdeksän testiosion raakapisteiden sijainti määritetään 841 osallistujan jakaumassa ja muunnetaan yhteiselle asteikolle, jolla osioita voidaan verrata keskenään.
Testiosiopisteiden yhdistäminen viideksi osa-alueeksi, GAI:ksi, CPI:ksi ja kokonais-IQ:ksi kuvataan artikkelissa BrainTypeIQ:n pisteytys. Normituksen, reliabiliteetin ja validiteetin eri tehtäviä käsitellään artikkelissa IQ-testin mittauslaatu.
Ikään liittyvät suoritustrendit mallinnettiin 739 osallistujan tiedoista
Raakapistejakaumien muodostamisessa käytettiin koko 841 osallistujan aineistoa. Ikämalli perustui ensisijaisesti sen 739 osallistujaan, jotka olivat 18–54-vuotiaita.
| Osa-alue | Ikätietojen käsittely |
|---|---|
| Gc: kielellinen ymmärtäminen | Ei ikäkorjausta |
| Gf, Gv, Gwm ja Gs | Aineistossa havaittu yhteys ikään huomioidaan testiosiopisteissä. |
Ero johtuu siitä, että kognitiivisten kykyjen suhde ikään vaihtelee kyvystä toiseen. Kykykohtaisia muutoksia käsitellään tarkemmin artikkelissa Älykkyys ja ikääntyminen.
Validoinnissa ikäryhmien keskimääräisen kokonais-IQ:n suurin ero oli 3,77 pistettä
Vertailuperustan 841 osallistujaa jaettiin ikärakenne säilyttäen 70 prosentin opetusjoukkoon ja 30 prosentin validointijoukkoon. Opetusjoukosta muodostettua pisteiden muunnosta sovellettiin validointijoukkoon, jonka tietoja ei ollut käytetty muunnoksen muodostamisessa. Menettely toistettiin 100 kertaa, jotta voitiin arvioida, riippuiko tulos tietystä aineiston jaosta. Neljän ikäryhmän keskimääräisten kokonais-IQ-tulosten suurin jäljelle jäänyt ero oli 3,77 pistettä.
Ikäryhmien keskimääräisen kokonais-IQ:n ero jäi siis alle neljään pisteeseen myös aineistossa, jota ei käytetty muunnoksen muodostamiseen. Tämä vahvisti ikään liittyvät suoritustrendit huomioivan vertailuperustan vakautta.