g-tekijä on erilaisille älykkyystehtäville yhteinen osa
Sanasto, laskeminen, kuviopäättely ja muisti vaativat erilaisia taitoja. Kun monien ihmisten tuloksia verrataan, yhdessä tehtävässä korkeat pisteet saavat menestyvät silti usein myös muissa tehtävissä. Tätä erilaisille kognitiivisille tehtäville yhteistä osaa kutsutaan yleiseksi älykkyystekijäksi eli g-tekijäksi.
Tehtävien tulosten yleistä positiivista korrelointia kutsutaan positiiviseksi moninaisuudeksi, englanniksi positive manifold. Spearman ehdotti yleistä tekijää vuoden 1904 tutkimuksessaan. Siitä lähtien g-tekijä on ollut keskeinen käsite älykkyystestien yleisen suoritustason selittämisessä.
g-tekijä arvioidaan positiivisten korrelaatioiden perusteella
g-tekijää ei mitata suoraan yhdellä tehtävällä. Se on latentti eli suoraan havaitsematon muuttuja, jota arvioidaan sanaston, päättelyn, muistin ja nopeuden kaltaisten tehtävien pisteiden välisistä korrelaatioista.
Faktorianalyysissä erotetaan useiden tehtävien yhteinen vaihtelu ja kullekin tehtävälle ominainen osa. Sanastotehtävässä tarvitaan erityisesti sanatietoa ja symbolihaussa visuaalisen etsinnän nopeutta. Näiden tehtäväkohtaisten erojen rinnalla koko tehtäväjoukon yhteistä pistevaihtelua kuvataan g-tekijällä.
Positiivinen moninaisuus on havaittu laajasti eri kulttuureissa ja testeissä. Keskustelu jatkuu siitä, syntyykö yhteisyys yhdestä yleisestä kyvystä, useiden kykyjen vuorovaikutuksesta vai tehtävien osittain samoista kognitiivisista prosesseista.
g-tekijän, IQ:n ja FSIQ:n erot
| Käsite | Mitä se kuvaa? |
|---|---|
| g-tekijä | Useiden kognitiivisten tehtävien korrelaatioista arvioitua latenttia yleistä tekijää |
| IQ | Standardipisteitä, jotka sijoittavat älykkyystestin suorituksen samanikäisten ryhmään |
| FSIQ | Useista keskeisistä osatesteistä muodostettua kokonaisälykkyysosamäärää |
FSIQ heijastaa vahvasti g-tekijää, koska se yhdistää sisällöltään erilaisia osatestejä. FSIQ on kuitenkin testin määrittämän rakenteen ja pisteiden muunnoksen perusteella laskettu havaittu tulos. g-tekijä puolestaan on näiden tulosten suhteita selittävä latentti muuttuja. FSIQ:n laskenta ja tulkinta kuvataan artikkelissa Mitä FSIQ tarkoittaa?.
g-lataus kuvaa tehtävän yhteyttä g-tekijään
g-lataus kertoo, kuinka vahvasti osatestin tulos liittyy g-tekijään. Yksinkertaisessa yhden tekijän mallissa g-lataus 0,70 tarkoittaa, että sen neliö 0,49 eli 49 prosenttia pisteiden varianssista on yhteistä g-tekijän kanssa.
WAIS-IV:n analyysissä esimerkiksi Laskutehtävien ja Sanavaraston g-lataukset olivat suhteellisen korkeita ja prosessointinopeuden tehtävien matalampia. g-lataus ei tarkoita tehtävän vaikeutta vaan sitä, kuinka paljon tehtävä heijastaa koko tehtäväjoukolle yhteistä kykyä. Samankin osatestin lataus vaihtelee kohderyhmän, muiden mukana olevien testien ja tilastollisen mallin mukaan.
Älykkyystesteissä yhdistetään sisällöltään erilaisia tehtäviä, jotta yleistä kykytasoa voidaan arvioida painottamatta liikaa tiettyä tietoa tai tehtävämuotoa.
g-tekijä liittyy vahvasti koulumenestykseen ja koulutuksessa oppimiseen
g-tekijä liittyy erityisesti uuden sisällön oppimiseen ja omaksumiseen. Koulumenestystä käsittelevässä meta-analyysissä sekä ammatillista koulutusta ja työsuoriutumista käsittelevässä meta-analyysissä yhteyden vahvuus vaihtelee sen mukaan, millaista tulosta tarkastellaan.
| Tulos | Korjattu korrelaatio |
|---|---|
| Koulumenestys | 0,54 |
| Ammatillisessa koulutuksessa oppiminen | 0,35–0,49 |
| Työsuoriutuminen uudemmissa tutkimusaineistoissa | 0,18–0,22 |
g ennustaa hyvin oppimista koulussa ja koulutuksessa, mutta sen yhteys työsuoriutumiseen on uudemmissa tutkimuksissa osoittautunut aiemmin oletettua heikommaksi. Uusimmassa työaineistossa ei saanut tukea myöskään perinteinen selitys, jonka mukaan g ennustaisi suoriutumista sitä paremmin, mitä monimutkaisempaa työ on. IQ:n kuvaaman yleisen tason yhteyttä käytännön tuloksiin käsitellään artikkelissa Mitä hyötyä IQ-testistä on?.
g-tekijä ja CHC-teorian laajat kyvyt kuvaavat eri tasoja
CHC-teoria jäsentää älykkyyden yleisen kyvyn, laajojen kykyjen ja kapea-alaisten kykyjen tasoihin. Nykyisin yleisessä Carrollin mukaisessa esitystavassa g-tekijä on ylimpänä ja sen alla ovat laajat kyvyt, kuten Gc, Gf, Gv, Gwm ja Gs. CHC:n taustalla olevassa Hornin teoriassa ei ollut yhtä ylimmän tason g-tekijää.
g-tekijä kuvaa kognitiivisille tehtäville yhteistä yleistä tasoa. Laajat kyvyt puolestaan näyttävät, minkä tyyppisissä tehtävissä kyvyt pääsevät käyttöön. Siksi lähes saman kokonais-IQ:n saaneiden kielellisen ymmärtämisen, päättelyn, visuospatiaalisen prosessoinnin, työmuistin ja prosessointinopeuden yhdistelmät voivat olla erilaisia. Kykyjen yhteyttä konkreettisiin tilanteisiin käsitellään artikkelissa Kognitiivisen profiilin perusteet.
BrainTypeIQ näyttää yhdeksästä testiosiosta muodostetun kokonais-IQ:n ja viiden osa-alueen profiilin.